Pohjanmaan Rykmentti

Sotahistoriaa vuosilta 1700-1808:

1700 - 1721

SUURI POHJAN SOTA

1708

Pohjanmaan rykmentti Riikassa linnoitustöissä. Rykmentti luopui keihäistä.

4.6.1709

Riika antautui. Pohjanmaan rykmentti tuhoutui kokonaan: 524 miestä kuoli tauteihin jo edellisenä talvena, 414 miestä jäi vangiksi.

28.6.1709

Pultavan taistelu

1710 - 1711

Pohjanmaan rykmentti perustettiin uudelleen väenotoilla, aseistukseksi uudet piilukkokiväärit, pistimet ja miekat.

19.2.1714

Napuen taistelu; koko rykmentistä jäi jäljelle vain 168 miestä.

1714 - 1721

ISOVIHA; koko maa venäläisten miehittämänä.

1714

Pohjanmaan rykmenttiä täydennettiin pikkuhiljaa. Nostomiehille taottiin keihäänkärkiä viikatteen teristä.

 1714

Armeija siirtyi kenraalimajuri Armfeltin johdolla Ruotsiin.

1718 - 1719

Kuningas Kaarle XII:n sotaretki Norjaan, Trondheimin piiritys.

 1.-3.1. 1719

Kuninkaan kuoltua armeija palasi Norjasta tuntureiden yli ja joutui uudenvuoden yönä lumimyrskyyn. Suurin osa miehistä paleltui kuoliaaksi, Pohjanmaan rykmentistä jäi henkiin vain 300 miestä.

 30.8.1721

Uudenkaupungin rauha; Isonvihan jäljiltä rykmentin uudelleenperustaminen oli hidasta. Olihan suuri osa Pohjanmaata autiona.

1724 - 1734

Pohjanmaan rykmentti linnoitustöissä "uudella rajalla" Savonlinnassa, Lappeenrannassa ja Vehkalahdella.

 1734

Pohjanmaan rykmentti palasi pitkästä aikaa kotikonnuilleen. Miehistöä lisättiin pikkuhiljaa.

 12.12.1733

Ruotujakolaitos ulotettiin Pohjanmaalle. Sotamiesten palkkaaminen astui voimaan vuonna 1734 ja sotilastorppien rakentaminen alkoi vuonna 1735, tosin viimeiset torpat valmistuivat vasta vuoden 1740 tienoilla.

1710 - 1711

Pohjanmaan rykmentti perustettiin uudelleen väenotoilla, aseistukseksi uudet piilukkokiväärit, pistimet ja miekat.

1741 - 1742

HATTUJEN SOTA; Pohjanmaan rykmentti "marssi ulos maakunnasta" 18.7.1741. Armeija vetäytyi kesällä Helsinkiin ja antautui 24.8.1742. Suomalaiset joukot luovuttivat aseensa ja vannoivat uskollisuudenvalan Venäjän keisarinnalle.

1742 - 1743

PIKKUVIHA; venäläiset miehittivät Suomen uudelleen Iijokilaaksoa myöten.

1743 - 1744

Pikkuvihan jälkeen Pohjanmaan rykmentti laivattiin lokakuussa 1743 kiireesti Ruotsiin Tanskan aiheuttaman sodanuhan takia. Rykmentti palasi helmikuussa 1744.

1748 - 1751

Rykmentti keskeytyksettä linnoitustöissä Helsingin Viaporissa (Suomenlinna), Ullanlinnassa, Siltavuorella ja Degerbyssä.

1753 - 1756

Osa rykmentistä linnoitustöissä. 384 miestä kuoli kulkutauteihin.

 9.3.1749

Päätös ruotujakolaitoksen varamiesjärjestelmän perustamisesta.

1757 - 1762

POMMERIN SOTA Preussia vastaan. Suomesta mukana Turun, Uudenmaan ja Pohjanmaan rykmentit. Lohtajan komppania tuli vasta joulukuussa 1758. Pohjanmaan rykmentti kärsi pahoin kulkutaudeista, lisäksi 100 miestä jäi vangiksi. Rykmentti supistettiin pataljoonaksi.

 1759

Penemunden linnoitus oli piiritettynä. Miesten evakuointi meriteitse epäonnistui myrskyn takia. Kaikki 278 miestä jäivät vangeiksi. Osa vangeista pääsi karkaamaan takiasin omiin joukkoihin.

 22.5.1762

Pommerin sota päättyi.Paluukuljetukset alkoivat elokuussa 1762. Ensimmäiset perunat kulkeutuivat Suomeen sotamiesten mukana.

1763 - 1788

Rauhan vuodet

 1763

200 alokasta linnoitustöissä Viaporissa. Heistä 125 kuoli tauteihin.

1767 - 1780

Pohjanmaan rykmentti komennuksella Viaporissa ym.

1772 - 1773

Pohjanmaan rykmentti sulkemassa Venäjän rajaa. Talven aikana Viaporissa kuoli 154 miestä.

1788 - 1790

KUSTAA III:n SOTA

 1788

Pohjanmaan rykmentti linnoitustöissä Viaporissa. Taisteluja Haminassa ja Villniemessä.  Osa miehistä palveli kesän ja syksyn saaristolaivastossa.

 13.6.1789

Porrassalmen taistelu; pohjalaiset varmistivat taistelun voiton ampumatta laukaustakaan, kun he saapuivat paikalle vihollisen jo irtaantuessa. Tämä oli ensimmäinen kunnollinen voitto venäläisistä sitten Suuren Pohjan Sodan!Komppania marssi liki 70 km 21 tunnissa, viimeisen penikulman juosten!

 21.7.1789

Parkumäen taistelu

 9.10.1789

Laitaatsillan taistelu

 1790

Rykmentti kesän ajan koulutuksessa Rantasalmella ja Varkaudessa.

 14.8.1790

Värälän rauha

1790 - 1808

Rauhan vuodet. Rykmentti ruoduillaan.

1793 - 1796

Pohjanmaan rykmentti linnoitustöissä Hankoniemen edustan saarilla.

 1795

Osa Pohjanmaan rykmentistä laivanrakennustöissä Turussa. Lisäksi pienempiä komennusryhmiä.

 1796

Tilanne kiristyi Venäjän kanssa ja Pohjanmaan rykmentti marssi Hämeen läänin Koskelle, minkä jälkeen puolet miehistä palasi ruoduilleen, puolet meni linnoitustöihin Viaporiin, Svartholmaan, Hankoon, Hämeenlinnaan ja Villikkalaan.

 1803

Komissio asetettiin tutkimaan ruotujakolaitoksen uudistamista. Vuonna 1805 komissio esitti kolme vaihtoehtoa, mutta tilanne jäi ratkaisematta. Uusista ruoduista perustettiin Kuninkaallinen Oulun läänin pataljoona.

1808 - 1809

SUOMEN SOTA. Lohtajan komppania mukana eteläisessä Adlercreutzin ja von Döbelnin johtamassa 2. Prikaatissa, Pyhäjoen komppania pohjoisessa Sandelsin johtamassa 5. Prikaatissa.

 1808

Armeija vetäytyi marraskuussa 1808 Ruotsiin. Kulkutaudit riehuivat talvileirissä.

 17.9.1809

Haminan rauha; Ruotsi luopui kokonaan Suomesta, Ahvenanmaasta ja osasta Västerbottenia. Raja siirtyi Torniojoelle.

1809 - 

SUOMEN AUTONOMIA