|
1700 - 1721
|
SUURI POHJAN SOTA
|
|
1708
|
Pohjanmaan rykmentti Riikassa linnoitustöissä. Rykmentti luopui keihäistä.
|
|
4.6.1709
|
Riika antautui. Pohjanmaan rykmentti tuhoutui kokonaan: 524 miestä kuoli tauteihin jo edellisenä talvena, 414 miestä jäi vangiksi.
|
|
28.6.1709
|
Pultavan taistelu
|
|
1710 - 1711
|
Pohjanmaan rykmentti perustettiin uudelleen väenotoilla, aseistukseksi uudet piilukkokiväärit, pistimet ja miekat.
|
|
19.2.1714
|
Napuen taistelu; koko rykmentistä jäi jäljelle vain 168 miestä.
|
|
1714 - 1721
|
ISOVIHA; koko maa venäläisten miehittämänä.
|
|
1714
|
Pohjanmaan rykmenttiä täydennettiin pikkuhiljaa. Nostomiehille taottiin keihäänkärkiä viikatteen teristä.
|
|
1714
|
Armeija siirtyi kenraalimajuri Armfeltin johdolla Ruotsiin.
|
|
1718 - 1719
|
Kuningas Kaarle XII:n sotaretki Norjaan, Trondheimin piiritys.
|
|
1.-3.1. 1719
|
Kuninkaan kuoltua armeija palasi Norjasta tuntureiden yli ja joutui uudenvuoden yönä lumimyrskyyn. Suurin osa miehistä paleltui kuoliaaksi, Pohjanmaan rykmentistä jäi henkiin vain 300 miestä.
|
|
30.8.1721
|
Uudenkaupungin rauha; Isonvihan jäljiltä rykmentin uudelleenperustaminen oli hidasta. Olihan suuri osa Pohjanmaata autiona.
|
|
1724 - 1734
|
Pohjanmaan rykmentti linnoitustöissä "uudella rajalla" Savonlinnassa, Lappeenrannassa ja Vehkalahdella.
|
|
1734
|
Pohjanmaan rykmentti palasi pitkästä aikaa kotikonnuilleen. Miehistöä lisättiin pikkuhiljaa.
|
|
12.12.1733
|
Ruotujakolaitos ulotettiin Pohjanmaalle. Sotamiesten palkkaaminen astui voimaan vuonna 1734 ja sotilastorppien rakentaminen alkoi vuonna 1735, tosin viimeiset torpat valmistuivat vasta vuoden 1740 tienoilla.
|
|
1710 - 1711
|
Pohjanmaan rykmentti perustettiin uudelleen väenotoilla, aseistukseksi uudet piilukkokiväärit, pistimet ja miekat.
|
|
1741 - 1742
|
HATTUJEN SOTA; Pohjanmaan rykmentti "marssi ulos maakunnasta" 18.7.1741. Armeija vetäytyi kesällä Helsinkiin ja antautui 24.8.1742. Suomalaiset joukot luovuttivat aseensa ja vannoivat uskollisuudenvalan Venäjän keisarinnalle.
|
|
1742 - 1743
|
PIKKUVIHA; venäläiset miehittivät Suomen uudelleen Iijokilaaksoa myöten.
|
|
1743 - 1744
|
Pikkuvihan jälkeen Pohjanmaan rykmentti laivattiin lokakuussa 1743 kiireesti Ruotsiin Tanskan aiheuttaman sodanuhan takia. Rykmentti palasi helmikuussa 1744.
|
|
1748 - 1751
|
Rykmentti keskeytyksettä linnoitustöissä Helsingin Viaporissa (Suomenlinna), Ullanlinnassa, Siltavuorella ja Degerbyssä.
|
|
1753 - 1756
|
Osa rykmentistä linnoitustöissä. 384 miestä kuoli kulkutauteihin.
|
|
9.3.1749
|
Päätös ruotujakolaitoksen varamiesjärjestelmän perustamisesta.
|
|
1757 - 1762
|
POMMERIN SOTA Preussia vastaan. Suomesta mukana Turun, Uudenmaan ja Pohjanmaan rykmentit. Lohtajan komppania tuli vasta joulukuussa 1758. Pohjanmaan rykmentti kärsi pahoin kulkutaudeista, lisäksi 100 miestä jäi vangiksi. Rykmentti supistettiin pataljoonaksi.
|
|
1759
|
Penemunden linnoitus oli piiritettynä. Miesten evakuointi meriteitse epäonnistui myrskyn takia. Kaikki 278 miestä jäivät vangeiksi. Osa vangeista pääsi karkaamaan takiasin omiin joukkoihin.
|
|
22.5.1762
|
Pommerin sota päättyi.Paluukuljetukset alkoivat elokuussa 1762. Ensimmäiset perunat kulkeutuivat Suomeen sotamiesten mukana.
|
|
1763 - 1788
|
Rauhan vuodet
|
|
1763
|
200 alokasta linnoitustöissä Viaporissa. Heistä 125 kuoli tauteihin.
|
|
1767 - 1780
|
Pohjanmaan rykmentti komennuksella Viaporissa ym.
|
|
1772 - 1773
|
Pohjanmaan rykmentti sulkemassa Venäjän rajaa. Talven aikana Viaporissa kuoli 154 miestä.
|
|
1788 - 1790
|
KUSTAA III:n SOTA
|
|
1788
|
Pohjanmaan rykmentti linnoitustöissä Viaporissa. Taisteluja Haminassa ja Villniemessä. Osa miehistä palveli kesän ja syksyn saaristolaivastossa.
|
|
13.6.1789
|
Porrassalmen taistelu; pohjalaiset varmistivat taistelun voiton ampumatta laukaustakaan, kun he saapuivat paikalle vihollisen jo irtaantuessa. Tämä oli ensimmäinen kunnollinen voitto venäläisistä sitten Suuren Pohjan Sodan!Komppania marssi liki 70 km 21 tunnissa, viimeisen penikulman juosten!
|
|
21.7.1789
|
Parkumäen taistelu
|
|
9.10.1789
|
Laitaatsillan taistelu
|
|
1790
|
Rykmentti kesän ajan koulutuksessa Rantasalmella ja Varkaudessa.
|
|
14.8.1790
|
Värälän rauha
|
|
1790 - 1808
|
Rauhan vuodet. Rykmentti ruoduillaan.
|
|
1793 - 1796
|
Pohjanmaan rykmentti linnoitustöissä Hankoniemen edustan saarilla.
|
|
1795
|
Osa Pohjanmaan rykmentistä laivanrakennustöissä Turussa. Lisäksi pienempiä komennusryhmiä.
|
|
1796
|
Tilanne kiristyi Venäjän kanssa ja Pohjanmaan rykmentti marssi Hämeen läänin Koskelle, minkä jälkeen puolet miehistä palasi ruoduilleen, puolet meni linnoitustöihin Viaporiin, Svartholmaan, Hankoon, Hämeenlinnaan ja Villikkalaan.
|
|
1803
|
Komissio asetettiin tutkimaan ruotujakolaitoksen uudistamista. Vuonna 1805 komissio esitti kolme vaihtoehtoa, mutta tilanne jäi ratkaisematta. Uusista ruoduista perustettiin Kuninkaallinen Oulun läänin pataljoona.
|
|
1808 - 1809
|
SUOMEN SOTA. Lohtajan komppania mukana eteläisessä Adlercreutzin ja von Döbelnin johtamassa 2. Prikaatissa, Pyhäjoen komppania pohjoisessa Sandelsin johtamassa 5. Prikaatissa.
|
|
1808
|
Armeija vetäytyi marraskuussa 1808 Ruotsiin. Kulkutaudit riehuivat talvileirissä.
|
|
17.9.1809
|
Haminan rauha; Ruotsi luopui kokonaan Suomesta, Ahvenanmaasta ja osasta Västerbottenia. Raja siirtyi Torniojoelle.
|
|
1809 -
|
SUOMEN AUTONOMIA
|
