TilastotietojaTällä sivulla on tilastotietoja Kala- ja Pyhäjokilaaksojen ruotusotilaista ja varamiehistä. Tilastotietoja ruotusotilaista vuosilta 1733-1808 Nämä tiedot on poimittu Kala- ja Pyhäjokilaaksojen sotilasrullista vuosilta 1733-1808. Tarkastelussa on mukana yhteensä 142 ruotua: 23 Lohtajan komppaniasta ja 119 Pyhäjoen komppaniasta. Näissä ruoduissa oli tarkastellun 76 vuoden aikana yhteensä 937 sotilasta. Keskimäärin yhdessä ruodussa oli kyseisenä aikana 6,5 sotilasta ja keskimääräinen palvelusaika oli 12,3 vuotta.
Palveluksen aloitusikä ruotusotilailla oli keskimääräinen 24 vuotta. Pääosin miehistö otti pestin 18-31 vuotiaina. Satakunnassa (Jari Niemelä: Tuntematon ruotusotilas) aloitusikä oli hieman alempi, keskimäärin 22 vuotta, ja yli 25 vuotiaiden osuus huomattavasti alhaisempi. Seuraavassa taulukossa on verrattu sotilaiden aloitusikää tutkimusalueella ja Satakunnassa:
Pylväsdiagrammissa on esitetty aloitusiän jakautuma vuosittain:
Palveluksen päättymisen syy selviää sotilasrullista 617 ruotusotilaan osalta, mikä on noin 2/3 kokonaismäärästä. Tärkeimpiä syitä olivat kuolema (35 %), sairaus (24 %), vanhuus (64 %), ero/erottaminen (21,2 %) sekä karkaaminen (5,2 %). Merkintöjen epämääräisyyden takia (merkitty vain kuollut, ero, sairas jne.) takia lukuihin on suhtauduttava pienellä varauksella. Huomattavaa on kuitenkin linnoitustöissä kuolleiden (25 miestä), vammautuneiden (25 miestä, tyrä mukaanlukien) ja sairastuneiden suuri osuus. Raskaat työt ja puutteelliset työolot aiheuttivat korkean vammautumisriskin. Lisäksi kulkutaudit riehuivat ankeissa oloissa, missä ravinto saattoi olla kehnoa ja hygienia puuttellista. Viimeistään kenttäsairaalassa miehet saivat kuolemantaudin. Ehkäpä näistä syistä johtuen myös karanneiden osuus oli korkea (32 miestä).
Oheisessa taulukossa on vertailtu muutamia sotilasuran päättymisen johtaneita syitä tutkimusalueella ja Satakunnassa:
Eläkettä pääsi palveksen päätyttyä nauttimaan 58 miestä. Eläkkeen saamisen edellytyksenä oli yleensä 30 vuoden palvelusaika ja osallistuminen vähintään yhteen sotaan. Lyhemmälläkin palvelusajalla eläkkeen saattoi saada, jos oli esimerkiksi vammautunut sotapalveluksessa. Erityisen hyvästä palveluksesta saatettiin palkita tuplaeläkkeellä. Tilastotietoja varamiehistä vuosilta 1750-1788 Isovihan (1714-1721) jälkeen kruunu mietti keinoja, millä varmistaisi armeijan miesvahvuuden myös kriisin aikana: syntyi varamiesjärjestelmä, jossa ruodut palkkasivat ruotusotamiehelle varamiehen. Järjestelmä virallistettiin 1740-1741 valtiopäivillä, mutta sen ylösajo vei aikaa. Vuoden 1776 ohjeen mukaan riitti yksi 16-30 vuotias varamies kahta ruotua kohden. Tarkastellulta alueelta löytyy erityiset varamiesluettelot (Wargerings Manskapet) vain vuosilta 1750-1754 ja 1775-1788; liekö sodanuhka (Pommerin sota 1757-1762 ja Kustaa III:n sota 1788-1790) lisännyt tuolloin mielenkiintoa varamiehiä kohtaan. Tarkastellun 17 vuoden aikana Kala- ja Pyhäjokialueen 142 ruodussa (23 Lohtajan komppaniasta ja 119 Pyhäjoen komppaniasta) oli yhteensä 278 varamiestä, keskimäärin 2 varamiestä ruotua kohti. Vain kahdessa ruodussa ei ollut yhtään varamiestä, 39 ruodussa oli kyseisenä aikana enemmän kuin kaksi varamiestä. Varamiesten syntymäpaikka on useinmiten esitetty vain maakunnan tarkkuudella: varamiehistä lähes 90% (ruotusotilaista 80%) oli Pohjanmaalta, loput tulivat Savosta (5%), Ruotsista (3%) sekä Hämeestä ja Karjalasta:
Aloitusikä varamiehillä vaihteli 12:sta 30:een vuoteen ollen keskimääräinen 19 vuotta. Suurin osa varamiehistä otti pestin 15-21 vuotiaina. Merkittiinpä varamiesluetteloihin muutama entinen sotilaskin. Pylväsdiagrammissa on esitetty aloitusiän jakautuma vuosittain: Varamiehistä reilu neljäsosa päätyi ruotusotamiehiksi, toinen neljäsosa erotettiin sotamieheksi kelpaamattomana, lähes puolet katoaa listoilta ilman erityistä merkintää:
|
Ilpon sukututkimussivut