Perukirjat

Näillä sivuilla esitetyt perukirjojen tiedot ovat peräisin Oulun Maakunta-arkiston perukirjakortistosta

Oulun Maakunta-arkistossa on tuomiokunnittain koottu paperinen perukirjakortisto. Korteilla on mm. vainajan nimi, ammatti, kuolinaika, kylä, pitäjä, puoliso (usein myös alkuperäinen sukunimi), lapset (tyttäret puolisoineen), muut perilliset, perukirjan päivämäärä, tuomiokunta ja paikkamerkki eli signum. Signumin avulla voi tilata varsinainen perukirja-asiakirjan.

Perukirjat on mikrofilmattu noin vuoteen 1850 asti, sitä uudemmat tilataan tutkijasaliin alkuperäisinä paperiversioina. Kortisto on tehty osin taloittain, osin sukunimen mukaan, joskus molempia käyttäen. Jo pelkkä kortisto antaa mielenkiintoisia tietoja vainajista ja heidän lähisukulaisistaan! Varsinainen perukirja-aineisto löytyy tietenkin itse asiakirjoista.

Kala-Pyhäjokilaaksojen koskevat perukirjat löytyvät Salon (1724-1921) ja Piippolan (1849-1903) tuomiokuntien arkistoista. Uuteen Piippolan tuomiokuntaan liitettiin Salon tuomiokunnasta Nivala, Haapajärvi, Reisjärvi, Haapavesi, Kärsämäki ja Pyhäjärvi.

Näillä sivuilla on kortiston tiedot Kala- ja Pyhäjokilaaksojen alueelta aakkosittain (koko alue ja pitäjittäin) ja perukirjan päivämäärän mukaan aikajärjestyksessä (pitäjittäin). Aakkosjärjestykseen on otettu mukaan myös alkuperäiset, entiset ja vaihtoehtoiset sukunimet ja sukunimet on "normeerattu" yhtenäiseen muotoon. Yhteensä aineistossa on yli 14 000 vainajan perukirjatiedot. Puolisot ja lapset mukana henikilöitä lienee yli 100 000.

Taulukoiden lukuohjeita

Perillisten sukulaisuussuhteet on aina mainittu vainajaan nähden.

Puolison sukunimi on jätetty pois, jos se on sama kuin vainajalla, eikä tuo lisävalaistusta henkilöiden alkuperään tms.

Lapsen patronyymi on jätetty pois, ellei sillä ole erityistä merkitystä. Lasten järjestys on voitu muuttaa, jotta nimet on saatu pienempään tilaan.

Jos kylää/pitäjää ei ole mainittu, eikä sitä asiayhteydestä ole voitu päätellä, on henkilö merkitty "emäpitäjään" (Kalajoki, Pyhäjoki). Joissakin tapauksissa henkilöt ovat voineet eksyä väärään pitäjän kohdalle, joten kannattaa selata myös naapuripitäjiä!

Kirjaajan puutteellisesta paikallistuntemuksesta johtuen joidenkin kylien kirjaamisessa oikean pitäjän kohdalle voi olla horjuvuutta. Näin esim. välillä Kalajoki/Alavieska (Alakääntä, Kääntä), Ylivieska/Nivala (Välikylä) jne. Ylivieskassa oli kanto- ja ojakyläläisiä merkitty kuuluvaksi ilmeisesti virheellisesti Sieviin; merkitsin heidät kuitenkin Ylivieskaan.

Perinnönjako on mainittu vain, jos se pidetty selvästi eri ajankohtana kuin perukirjoitus.

Muutamia luetteloissa käytettyjä lyhenteitä:

Lyhenne	Selite
ent.	entinen
itsell.	itsellinen
k.	kuollut
kr	kruunu
kts.	katso
l.	eli
o.s.	omaa sukua
p	poika
pk	perukirja
pso	puoliso
pvm	päivämäärä
rva	rouva
s.	syntynyt tai sivu
tal.	talollinen
til.	tilallinen
tk	tuomiokunta
tr	tytär
v	vuosi
vmo	vaimo
(?)	ehkä, todennäköisesti

Veli Holapan kotisivuilla on hyvä perukirjasanasto.